”Mistä pitää sopia ja mihin tietoa käytetään?”

EU:n korkean tason asiantuntijaryhmä julkaisi luotettavaa tekoälyä koskevat eettiset ohjeet vuonna 2018. Ohjeistuksessa korostetaan, että käytettävien tietueiden laadulla on erittäin tärkeä merkitys tekoälyjärjestelmien eettisyyden kannalta, koska vinoutuneet opetusaineistot voivat heijastella yhteiskunnan vääristymiä. Tekoälyä halutaan usein käyttää toiminnan tehostamisessa ja suorituskyvyn parantamisessa, mutta samalla halutaan suojella omia tietoja ja olla loukkaamatta toisten oikeuksia tietoihin. Näistä syistä tekoälyn käyttäminen sekä kouluttaminen tuovat aina tarpeen sopia tiedoista oli sitten kyse tilanteesta, jossa KIRA-alan yritys haluaa käyttää tekoälyä liiketoiminnassaan, käyttäjä käyttää tekoälypalvelua tai yritys hankkia tekoälyn omaan käyttöönsä.

Tässä osiossa pyrimme kuvaamaan mistä asioista pitää sopia, kun toimitaan tekoälyn kanssa KIRA-alalla. Tarjoamme lyhyen yhteenvedon immateriaalioikeuksiin ja keskitymme käymään läpi tekoälyn kehittämiseen sekä käyttämiseen liittyvää tiedon hyödyntämistä, sopimista sekä asioita, jotka KIRA-alan organisaatioiden tulee huomioida sopimisessa, kun tekoälyä kehitetään ja käytetään. Tekoälyä eettisesti hyödyntävä organisaatio huomioi tekijänoikeudet, huolehtii tiedon sopimisesta asianmukaisesti sekä huolehtii luottamuksellisuudesta.

Luotettavalla tekoälyllä on kolme edellytystä:

• Sen on lainmukaista
• Sen olisi oltava eettistä
• Sen olisi oltava sekä teknisesti että sosiaalisesti luotettavaa

Tekoälyn kehityksessä tiedolla on suuri merkitys. Tietoa tarvitaan suuri määrä tekoälyalgoritmien kouluttamiseen, käyttäjät syöttävät sitä tekoälylle  ja algoritmit luovat moninkertaisesti siitä uutta tietoa.

Tiedon sopimisen nykytila KIRA-alalla

Viimeaikaisissa tutkimuksissa esimerkiksi Regona ym. (2022) viitataan, että rakennusala on luonut standardeja, jotka tekevät tiedon jakamisesta yritysten välillä vaikeaa immateriaalioikeuksiin liittyvien kysymysten vuoksi. Näillä yrityksillä ei ole käytössään selkeää viitekehystä, eikä saatavilla ole ohjeistusta näiden teknologioiden käyttöönotosta työmailla. Lisäksi huolta herättää suurten datamäärien turvallisuus, luotettava tallentaminen, tehokkuus ja tulkinta työmailla.

Nykytilanteessa yleinen käsitys on, että KIRA-alan vakiosopimuksissa ei ole sovittu kattavasti tekoälyyn liittyvän tiedon käytöstä ja tälle tulee tarve tulevaisuudessa. KIRA-alan toimijoiden tahtotila on sopia tietojen käytöstä läpinäkyvämmin ja saada enemmän vaikutusvaltaa siihen, miten tietoja käytetään.  

Jatkossa KIRA-alan sopimiskulttuurissa on otettava huomioon tekoälyyn liittyvä tiedon sopiminen, jossa varmistetaan eettinen tietojen hyödyntäminen, avoimuus ja läpinäkyvyys. Esimerkiksi käytettäessä rakennushankkeen tietoja tekoälyjärjestelmissä tulee määritellä sopimusteitse:

• miten tietoja käytetään tekoälypalveluissa?
• kuinka kauan tietoja käytetään?
• mihin tietoja käytetään?
• kuka on vastuussa tietojen käytöstä?

Näihin vaatimuksiin on läheisessä yhteydessä myös sopiminen tiedon käytön korvauksesta, tietosuojan turvaavista toimista ja vastuun jakautumisesta. Sovellettavat ehdot pitää muotoilla käyttötapauksittain ja sisällytettävä vakiosopimuksiin, koska tietojen käyttötapa voi vaihdella eri käyttötilanteissa.

Immateriaalioikeudet ja eri tyyppiset tiedot

Immateriaalioikeudet (intellectual property rights, IPR) suojaavat aineettomia omaisuuksia, kuten luovia teoksia, keksintöjä, brändejä ja arvokasta tietoa. Immateriaalioikeudet jaetaan teollisoikeuksiin ja tekijänoikeuksiin.

Luottamuksellisuus (confidentiality) tarkoittaa tekoälysovellusten ja niiden käyttämän tiedon suojaamista siten, että vain valtuutetut henkilöt tai tahot pääsevät siihen käsiksi. Tämä koskee erityisesti tekoälyn syöttötietoja ja järjestelmässä käsiteltävää dataa, joiden suojaaminen edellyttää tiukkoja tietoturvakäytäntöjä ja -teknologioita. Luottamuksellisuuden rikkominen voi johtaa tietovuotoihin, jotka vaarantavat yksityisyyden ja liiketoiminnan.

Luottamuksellisuuden ja tekijänoikeuksien lisäksi tekoälyn kehittämiseen liittyy laajempia juridisia kysymyksiä, kuten patenttien soveltaminen tekoälyteknologioihin, vastuu virheellisistä päätöksistä tai vahingoista, ja lainsäädännön noudattaminen.

Tekoälyn käyttöön liittyviä tietolajeja voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin: koulutustiedot, syöttötiedot ja tulostetiedot. Näistä tulostetietojen hallintaan ja ymmärtämiseen liittyy tärkeä eettinen ja juridinen ulottuvuus, erityisesti immateriaalioikeuksien ja tiedon vastuullisen käytön näkökulmasta.

Tulostetietojen hallintaan ja ymmärtämiseen liittyy tärkeä eettinen ja juridinen ulottuvuus, erityisesti immateriaalioikeuksien ja tiedon vastuullisen käytön näkökulmasta. Tulostiedoista ilmenee tekoälyn tuottama lopputulos ja vertailukohta mm. tekijänoikeuskriteerien täyttymiseen sekä immateriaalioikeuksien alaisiin sisältöihin.

Tekijänoikeudet KIRA-alan tekoälykehittämisessä

Tekoälyjärjestelmät rakentamisessa hyödyntävät usein suuria tietoaineistoja, jotka sisältävät esimerkiksi suunnitelmia, rakennusmenetelmiä ja yritysten omia prosesseja. On olennaista, että tietojen omistajuudesta ja immateriaalioikeuksista on selkeät ohjeet. Yritysten tulisi varmistaa, että tekoälyalgoritmit eivät riko tekijänoikeuksia tai käytä luvattomasti suojattua tietoa. Tämä edellyttää oikeuksien hankkimista tietoihin tekoälyn koulutuksessa käytettyihin tietoihin sekä suunnittelu- ja rakennusdokumenttien immateriaalioikeuksien kunnioittamisen. 

Rakennuksen suunnitteluvaiheessa tekoälytyökaluja voidaan käyttää esimerkiksi suunnittelumallien  vaihtoehtojen luomiseen, suunnitelmien optimointiin ja materiaalivalintojen nopeuttamiseen. Tekoälyn tekijänoikeuteen liittyviä keskeisiä kysymyksiä ovat omistajuuden määrittely (kuka omistaa tekijänoikeudet), käyttöoikeudet (kuka saa käyttää tietoa) sekä miten alkuperäisten teosten oikeuksia tulee kunnioittaa tekoälyn kehitys- ja käyttövaiheissa. KIRA-alan suunnittelutoiminnassa tärkeä huomio on, että tekoälyn luoma sisältö ei välttämättä ole tekijänoikeuden alaista, ellei sen luomisessa ole ollut merkittävää ihmisen osallisuutta. Liang ym. (2024) korostaa, että suunnittelijoiden on varmistettava, että heillä on oikeudet käyttää tekoälyn tuottamaa aineistoa. Kun tekoälytyökalut hyödyntävät olemassa olevia suunnitelmia tai suunnittelutietoja, tulee niihin olla asianmukaiset käyttöoikeussopimukset. Tekijänoikeuksien näkökulmasta on tarpeen kehittää keinoja, joilla tunnistetaan ihmisen rooli sisällön tuottamisessa. Jos suunnittelija käyttää tekoälyä työkaluna, hän voi teoriassa saada tekijänoikeuden, jos hänen oma panoksensa on riittävän itsenäinen ja omaperäinen. Tämän vuoksi on suunnittelijan tärkeää pitää kirjaa tekoälylle syöttämistään tiedoista (kuten promptit) ja dokumentoida vastaukset, jotta voidaan osoittaa asianmukainen toiminta. 

KIRA-alalla tekijänoikeuksien hallinta aiheuttaa haasteita myös tiedon käyttämisessä eli onko toimijoilla riittävät oikeudet kopioida, muokata ja jakaa tätä tietoa ja myös kenelle syntyy oikeus tekoälyn tuotoksiin. Tekijänoikeuslaissa olevat poikkeukset, jotka saattaisivat tarjota ratkaisua osaan näistä ongelmista ovat kuitenkin vielä testaamattomia ja merkittävin näistä, eli , ei kuitenkaan sovellu helposti kaupalliseen toimintaan. Aalto yliopiston ohjeistuksen mukaan (viitattu 10.12.2024) tiedonlouhinnan poikkeussäädös EU:n DSM direktiivissä (2019/790) ja Suomen tekijänoikeuslaissa se mahdollistaa sekä teosten käytön tekoälymallin koulutus-, validointi- ja testausdatana että teosten käytön tekoälyjärjestelmän syöttödatana.

Tekoälykehittäminen on edennyt vauhdilla ja sovellettavaa oikeuskäytäntöä on tämän oppaan kirjoitushetkellä vielä vähän tarjolla varsinkaan KIRA-alan toimintaan liittyen. Tekijänoikeusongelmat tekoälyn kohdalla ovat tällä hetkellä epävarmalla pohjalla. Poikkeusten soveltaminen on epäselvää ja ainoa tapa lisätä varmuutta on sopia kattavasti tietojen käytöstä. Tämän ratkaisun ovat huomanneet myös suuret toimijat kuten OpenAI, joka on tehnyt lisenssisopimuksia muun muassa keskustelupalstaa operoivan Redditin kanssa tiedon käytöstä tekoälyn kehityksen yhteydessä.  

Tietoturva KIRA-alan tekoälykehittämisessä

Emaminejad ym. (2022) korostaa, että yksityisyys ja tietoturva ovat olennaisia tekoälyn käyttöönotossa, erityisesti KIRA-alalla, jossa käsitellään arkaluonteisia projektitietoja. Yksityisyyteen liittyviä ongelmia syntyy, kun tekoälyjärjestelmät käsittelevät henkilökohtaisia tai arkaluonteisia tietoja. Tekoälyjärjestelmien suojaaminen luvattomilta toimijoilta on kriittistä luottamuksen rakentamiseksi. Deloitte AI institute (2023) julkaisema tekoälyohjeistus korostaa, että tekoälyn käytössä joudutaan tasapainoilemaan yksityisyyden ja eettisten näkökohtien välillä, jotta arkaluonteisia tietoja ei vaaranneta. Tämä on hyvä muistaa myös tekoälyä käyttävissä rakennusprojekteissa. 

Rakennusalalla kuten muillakin toimialoilla on priorisoitava tekoälyjärjestelmien yksityisyys ja tietoturva. Tekoälyjärjestelmillä on mahdollisuus käsitellä rakennushankkeessa yritykselle ja yksilölle arkaluonteisia tietoja, kuten asiakastietoja, arkkitehtuurisuunnitelmia, taloustietoja, projektiaikatauluja, budjetteja ja urakoitsijoiden tietoja. Näiden tietojen suojaamiseksi tekoälyjärjestelmät tulee suunnitella vahvalla salauksella, käyttöoikeuksien hallinnalla ja luottamuksellisuussopimuksilla. Tiukat tietohallintakäytännöt ovat välttämättömiä, jotta vain valtuutetut henkilöt pääsevät käsiksi tekoälyn käsittelemiin luottamuksellisiin tietoihin. Turvallinen tallennus ja käyttöoikeuksien hallinta ovat tarpeen, jotta voidaan estää arkaluonteisten tietojen vuotaminen. Tekoälyn tietosuojasta huolehtiminen KIRA-alan organisaatioilla jatkuva sekä uusi tehtävä, jotta tiedot pysyvät suojassa luvattomalta pääsyltä ja kyberuhilta. Yhtälailla jatkuvan tietosuojan huolehtimisen piiriin kuuluu tietojen luovutuksen valvonta, jotta yritysten omia prosessien tuottamia tietoja ei pääse leviämään. 

Voit tutustua lisää tekoälyriskien hallintaan osassa 2: riskienhallinta ja tietoturva.

Luottamuksellisuus KIRA-alan tekoälykehittämisessä

Deloitte AI institute (2023) lähestyy tekoälyjärjestelmien kehittämistä niin, että ne on suunniteltava suojaamaan nämä tiedot vahvan salauksen, käyttöoikeuksien hallinnan ja luottamuksellisuussopimusten avulla. Tekoälyä kehittävissä yrityksissä on tärkeää ottaa käyttöön tiukka tekoälyn tietohallintapolitiikka, joka varmistaa, että vain valtuutetuilla henkilöillä on pääsy tekoälyn käsittelemään luottamukselliseen tietoon sekä koulutusaineistoihin.  

Tekoälyjärjestelmien tiedonhallintapolitiikassa on myös noudatettava tietosuojasäädöksiä (GDPR) varmistaakseen, että projektitiedot pysyvät turvallisina sekä henkilötietoja käsitellään asianmukaisesti. Läpinäkyvyys ja tietojen käytön selkeä suostumus ovat tärkeitä huomioida, jotta kaikki sidosryhmät ovat tietoisia siitä, miten heidän tietojaan käytetään tekoälyjärjestelmien avulla. 

Tekoälyjärjestelmiä on käytettävä eettisesti, ja tietoja tulisi kerätä vain tiettyihin tarkoituksiin tarvittava määrä. Huolta herättää se, että käyttäjillä ei ole riittävää ymmärrystä tietojen keräämisestä ja käytöstä, sekä usein pakollinen ehto hyväksyä palvelun käyttöehdot. Tutkimuksissa viitataan, että tietosuojaselosteet ja tekoälypalveluiden käyttöehdot tulisi lähtökohtaisesti olla ihmisläheisiä ja ymmärrettäviä. Käyttäjiä tulisi informoida siitä, mitä tietoja kerätään, miten niitä käytetään ja että heidän tietojaan saatetaan hyödyntää palveluntarjoajan omiin tulkintoihin ja kaupallisiin tarkoituksiin. Tekoälyjärjestelmien tiedonhallinnan auditointi on keino varmentaa, että luottamuksellisuus toteutuu halutulla tavalla.  

Tekoälyn käyttöön ja kehittämiseen tarvittava tieto edellyttää uutta sopimisen ja luottamuksen kulttuuria

Tekoälyyn liittyviin tekijänoikeuksiin ei ole vielä (tätä pelikirjaa kirjoittaessa) selkeitä sovellettavia sääntöjä tai oikeustapauksia. Lähtökohtaisesti tekoälyjärjestelmiä on käytettävä jatkossa eettisesti oikein (käyttäjän ymmärrys) ja tekoälyjärjestelmän ylläpitäjänä organisaation tulee olla läpinäkyvä toiminnassaan. Yksi keskeinen vaatimus on minimoida henkilödatan käyttö tekoälyjärjestelmien koulutusaineistoissa sekä huomioida selkeät käyttösopimukset ja -ehdot. 

KIRA-alan organisaatioiden tulee jatkossa järjestää  jatkuva tietosuojan toteutumisen seuranta tekoälyjärjestelmien sekä kehittäjänä että käyttäjänä. Tekoälyjärjestelmiin liittyvä tiedonhallintapolitiikka tarvitaan varmistamaan sekä teknisesti että toiminnallisesti eettisesti oikea toiminta. 

Jatkossa ainoa tapa varmistua tekijänoikeuksien toteutumista on sopia tiedon käytöstä avoimesti. Tämä lähtee kuvaamalla mitä haasteita/esteitä voi tulla eteen, kun luovutat tietoa tekoälyjärjestelmän käyttöön tai jos aloitat tekoälyjärjestelmän kehittämisen ulkopuolisen tiedon avulla. Vakiosopimusehtoihin tulee kuvata selkeä kuva tiedonkulusta ja sopia tiedon käytöstä kattavasti ainakin seuraavien osalta: mihin tietoa käytetään, kuka tietoa käyttää, korvauksista, käyttöoikeuksista, tiedon hallinnasta, vastuutaho väärinkäytöstapauksissa, kenelle tietoa saa luovuttaa, ja mihin tarkoitukseen sitä saa käyttää. 

Lue lisää