Kuntien kannattaisi panostaa koulurakennusten kiinteistötietojen hallintaan ja pitkän aikavälin investointisuunnitelmiin. Ilmanvaihdon suunnittelussa ja toimivuuden hallinnassa sekä sisäilmaolosuhteiden selvittämisessä on aina tarkasteltava koko rakennusta ja sen toimintaa kokonaisvaltaisesti, mikä ei vielä toteudu säännönmukaisesti.
Näin todetaan 24. lokakuuta julkaistussa Aalto-yliopiston, Rakennustietosäätiön, Tampereen yliopiston ja Kuntaliiton yhteisessä tutkimuksessa, jossa selvitettiin laajojen aiemmin koottujen ja uusien aineistojen perusteella koulurakennuskannan kuntoa ja sisäilmaston tilannetta sekä muuttuvien sääolosuhteiden ja energiansäästötavoitteiden vaikutuksia koulurakennuksiin.
Tiedonhallintamenetelmät eivät nykyisellään tue yleiskuvan muodostamista koulurakennusten kunnosta
Tutkimus vahvisti aiempia havaintoja siitä, että kuntien tiedonhallintajärjestelmät ovat hyvin monimuotoisia ja niissä oleva tieto on hajanaista. Näin ollen sekä yksittäisten rakennusten ja kiinteistöjen että koko koulurakennuskannan kunnon ja sisäilmaston tilan kokonaiskuvan muodostaminen kunnissa ja valtakunnan tasolla on käytännössä mahdotonta.
Koulurakennusten sisäilmaston tilasta on saatavilla vain vähän luotettavaa tietoa, joka perustuisi kuntotutkimustasoiseen ja kokonaisvaltaiseen arviointiin rakennuksesta. Kuntien olisi hyvä ottaa käyttöön laajemmin kosteus- ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten yhteydessä tehtävät ilmanvaihtojärjestelmien kuntotutkimukset ja -selvitykset sekä selvittää myös rakenteiden ilmavuotoreittien vaikutukset sisäilmastoon. Rakennusta olisi tarkasteltava aina kokonaisuutena.
Katja Tähtinen, projektijohtaja, Rakennustietosäätiö RTS sr:”Koulurakennuskanta on vanhaa ja suurin korjaus- ja investointitarve on vanhoissa rakennuksissa. Olisi erityisen tärkeää tehdä ja noudattaa pitkän tähtäimen suunnitelmaa. Rakennukset palvelevat ensisijaisesti niiden käyttäjiä, joten niiden on oltava terveellisiä ja turvallisia”
Kuntien tulisi panostaa pitkän aikavälin investointiohjelmaan, ja varmistaa riittävä budjetointi, jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan tehdä ilman merkittäviä viivästyksiä.
Mikko Simpanen, Kuntaliitto ja Paavo Kero FCG Oy:”Tulevaisuuden investointisuunnitelmat kunnissa edellyttävät ennakoivaa tietoa rakennusten kunnosta ja sisäilmasto-olosuhteista. Samalla on tärkeää huomioida kunnan taloudellinen kantokyky pitäen kiinteistökanta ja -investoinnit realistisissa raameissa”
Ilmanvaihdon poissaolonaikainen pysäyttäminen on turvallista oikein toteutettuna
Painesuhteiden hallinta tilojen välillä ja rakennuksen vaipan yli on vaikeaa riippumatta rakennuksen iästä, ja kokonaisuutena ilmavirtojen suunnitelmienmukaisuus on heikkoa, myös peruskorjatuissa rakennuksissa. Koulujen kuiva sisäilma aiheuttaa käyttäjille haittoja, mitä olisi syytä tutkia enemmän.
Ilmanvaihdon poissaolonaikainen pysäyttäminen on puolestaan oikein toteutettuna turvallista sisäilman laadun kannalta, ja lämmitysenergiansäästö voi olla jopa 26 %.
Juha Vinha, Tampereen yliopisto:”Koulu- ja päiväkotirakennusten ilmanvaihto on mahdollista sammuttaa kokonaan poissaoloaikoina siten, että se sammutetaan kaksi tuntia sen jälkeen, kun työskentely loppuu, ja laitetaan päälle 2–3 tuntia ennen työskentelyn alkua. Olosuhteita on kuitenkin seurattava mittauksilla, jotta mahdolliset muutokset ja viat ilmanvaihdon toiminnassa voidaan havaita nopeasti”.
Muuttuva ilmasto vaikuttaa uudis- ja korjausrakentamiseen
Ilmastonmuutos on rakentamiselle merkittävä haaste. Ulkoilman ja sääolosuhteiden aiheuttama kosteusrasitus rakenteille lisääntyy ja rakenteiden kuivumismahdollisuudet heikkenevät, joten ulkovaipparakenteiden suunnittelu ja toteutus vaativat entistä enemmän huolellisuutta ja nykyisiin rakennetyyppeihin joudutaan tekemään muutoksia. Pääosin muutokset ovat pieniä parannuksia, mutta joissain tapauksissa rakenteiden suunnitteluperusteet muuttuvat.
Paikalliset olosuhteet on aina otettava huomioon. Pääosin nykyinen rakennuskanta selviää kuitenkin tulevaisuuden olosuhteista. Uusinta tutkimustietoa ja suosituksia rakennusten sietokyvyn varmistamiseksi ilmastonmuutoksen edetessä kannattaa seurata tiiviisti myös kuntien kiinteistönpidossa.
Kuva: Azzedine Rouichi / Unplash