Rakennetun omaisuuden tila ja kehitys koskettaa jokaista suomalaista, sillä kansallisvarallisuudesta 83 prosenttia on sijoitettuna rakennettuun ympäristöön valtion, kuntien tai asukkaiden toimesta.
ROTI 2025 -raportissa on tarkasteltu rakennetun omaisuuden nykytilaa sekä viimeisen kahden vuoden aikaista kehitystä viidessä eri paneelissa. Jokainen paneeli on antanut kolme kehitystoimenpide-ehdotusta tilanteen parantamiseksi.
Rakennukset -paneeli – näitä toimia tarvitaan:
- Systemaattisia kokeiluja ja kokeilukulttuuria pitää tukea.
- Korjausrakentamista pitää edistää ja monipuolistaa.
- Monialaista yhteistyötä on kehitettävä tietoon perustuen.
Liikenneverkot -paneeli – näitä toimia tarvitaan:
- Liikenneverkkojen täytyy olla käyttötarkoitustaan vastaavassa tilassa.
- Liikennejärjestelmien tutkimukseen ja kehitykseen on panostettava.
- Lisäarvoa tuottavien hankkeiden vauhdittamiseen täytyy löytää uusia rahoitustapoja.
Yhdyskuntatekniikka -paneeli – näitä toimia tarvitaan:
- Vesihuolto tarvitsee ammattimaista johtamista.
- Energiasiirtymää pitää tukea mahdollistamalla investoinnit ja uudet toimintamallit.
- Kiertotalous vaatii innovaatioita kehityksen nopeuttamiseksi.
Koulutus ja kehitys -paneeli – näitä toimia tarvitaan:
- Kansainvälisten rekrytointien onnistuminen vaatii lainsäädännön muutoksia.
- Tekoäly ja kestävä kehitys vaativat uudenlaista osaamista.
- Koulutuksen rahoitus on turvattava.
Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide -paneeli – näitä toimia tarvitaan:
- Eri osapuolten välistä luottamusta on vahvistettava.
- Hyvinvointialueiden uusi vastuu aluerakenteen kannalta pitää tunnistaa.
- Laatu edellyttää dialogisia työtapoja ja käyttäjäkokemuksen vahvistamista.
Jokaiseen paneeliin osallistui 16-30 alan asiantuntijaa. Rakennustietosäätiöstä ROTI-prosessiin osallistuivat tutkimusjohtaja Katja Tähtinen ja projektitutkija Marianna Kotilainen.
Elinkaarinäkökulma ulotettuna koko rakennuskantaan
Katja Tähtinen osallistui toista kertaa Rakennetun omaisuuden tila -prosessin Rakennukset -paneeliin.
– Rakennukset-paneelin merkittävin anti oli mielestäni ’elinkaaresta elinkaareen’ -ajattelu, jossa elinkaarinäkökulma ulotetaan koko rakennuskantaan – niin olemassa oleviin rakennuksiin kuin uusiin suunniteltaviinkin kohteisiin. Rakentamisessa ja kiinteistökannan omistuksessa pitkäikäisyyden tulisi nousta keskeiseksi tavoitteeksi, ja kaupallisten ratkaisujen sekä liiketoimintamallien on kehityttävä tätä tukeviksi. Yhtä merkittävänä asiana pidän korjausrakentamisen monipuolistumisen ja vahvistumisen merkitystä osana elinkaariajattelua. Kestävää rakentamista voidaan edistää merkittävästi ja se voi toteuta vain elinkaaresta -elinkaareen ajattelun ja toiminnan avulla, kertoi Katja Tähtinen.
Kiinteistö- ja rakentamisala tarvitsee kiertotalousratkaisuja sekä niihin liittyviä toiminta- ja liiketoimintamalleja, jotka vähentävät päästöjä, pidentävät rakennusten ja tuotteiden elinkaarta sekä vähentävät rakennusjätettä ja uusien tuotteiden valmistustarvetta.
Katjan vetämä erityisesti tutkimuksen ja kehittämisen keinoin kiertotaloutta edistävä UURAKET-hanke on nostettu esille myös osana Koulutus ja kehittäminen –paneelia. UURAKET-hanke tukee kiertotalousratkaisuiden kehitystä kokoamalla ja tuottamalla tietoa sekä oppaan uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden kelpoisuuden ja soveltuvuuden selvittämisestä sekä suunnittelusta.
Kokonaisvaltaisen laadun merkitys korostui ARTS-paneelissa
Marianna Kotilainen osallistui ensimmäistä kertaa ROTI-prosessiin Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide -paneelissa. Marianna toimii Rakennustietosäätiössä projektitutkijana sekä Ilmiöverkosto-toimintamallin verkostovastaavana. Ilmiöverkosto tuo yhteen alan käytännön toimijat ja tutkijat tarkastelemaan kiinteistö- ja rakentamisalan murrosta. Tavoitteena on tukea alaa uudistumisessa ja auttaa alan toimijoita navigoimaan muuttuvassa toimintaympäristössä.
– Oli kunnia osallistua alalla vankan sijan saaneeseen prosessiin. Erityisen arvokasta oli nähdä, kuinka ARTS-paneelissa keskustelu sekä toimenpide-ehdotukset keskittyivät kokonaisvaltaisen laadun merkitykseen: laatuun, joka ei ole vain teknistä tai taloudellista kestävyyttä, vaan myös sosiaalista ja kulttuurista arvoa luovaa, kuvaili Marianna.
Mariannan mukaan kokonaisvaltaisen laadun merkitys oli tärkeä, vaikka alan suhdanne ja tilanne on hyvin haastava.
– Koen, että ARTS-paneelilla on vastuu pitää tästä kiinni, sillä muissa paneeleissa tätä näkökulmaa ei välttämättä tuoda esille. Arkkitehtuurin, suunnittelun, muotoilun ja taiteen aloilla on keskeinen rooli laadun edistämisessä ja erityisesti laadun sosiaalisten ja kulttuuristen ulottuvuuksien huomioimisessa: näkökulmien, jotka helposti jäävät alallamme varjoon, kiteytti Marianna.