Kiinteistö- ja rakentamisalalla on tärkeää tehdä töitä yhä edelleen sen eteen, että rakennettu ympäristö voi edistää ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta. Kirjoituksessamme syvennymme Ilmiöverkoston paneelin eli kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijoiden näkemyksiin siitä, mitkä ilmiöt tulevat tämän teeman saralla merkittävimmin vaikuttamaan alaan seuraavan 5–10 vuoden aikana.
Suunnittelun keskiössä käyttäjä
Ilmiöverkoston asiantuntijapanelisti:
Rakennuksia, kaupunkeja tehdään ihmisille, ei gryndereille, ja tämän pitää olla rakentamisen ja kunnossapidon ensisijainen lähtökohta.
Yksi keskeisistä haasteista tänä päivänä on käyttäjien moninaisuuden ymmärtäminen. On tärkeää pysähtyä miettimään, onko käsityksemme käyttäjästä tarpeeksi laaja? Rakennammeko ympäristöä todella kaikille, vai vain tietylle joukolle? Ilmiöverkoston asiantuntijat korostivat, että alalla ei ole vielä riittävästi tietoa käyttäjäryhmien moninaisuudesta.
Miten erilaiset aistiyliherkkyydet sekä neurologiset häiriöt huomioidaan suunnittelussa perinteisesti huomioitavien liikuntaesteisten henkilöiden tarpeiden lisäksi? Miten varmistetaan, ettei huomioiminen jää vain hyviksi aikeiksi, vaan pystyttäisiin oikeasti luomaan toimivia tiloja, jotka mahdollistavat mahdollisimman monen esteettömän pääsyn ja tilan käytön?
Moninaisten käyttäjäryhmien huomioiminen tulee olemaan keskeinen osa alan työn muuttumista ja kehittymistä seuraavina vuosina. Esimerkiksi ikääntyvän väestön erilaiset tarpeet vaativat kiinteistö- ja rakentamisalalla kasvavaa huomiota. Aihetta tulee huomioida sekä tilasuunnittelussa ja teknisissä ratkaisuissa, eikä vain uudisrakennusten suunnittelussa, vaan myös olemassa olevien rakennusten ylläpidossa:
Miten ihmisten ikääntyminen voidaan ottaa paremmin huomioon siten, että rakennukset mahdollistavat mukavan asumisen. Löytääkö heikkonäköinen valaisinten katkaisijat helposti? Pystyykö ikääntynyt ohjaamaan ilmanvaihtoa asunnossaan halutessaan? Onko asunnoissa jäähdytys, jotta vältytään ylilämmön tuomilta ongelmilta?
Käyttäjätietoa ja osallisuutta
Rakennetun ympäristön on vastattava sekä nykyisten että tulevien erilaisten käyttäjien tarpeisiin. Tämä edellyttää käyttäjäkeskeistä suunnittelua, jossa käyttäjät nähdään olennaisena tietolähteenä. Käyttäjätiedon keräämisen ja tiedon monipuolisen hyödyntäminen on tällöin ratkaisevan tärkeää. Eräs asiantuntija kiteytti asiaa tapahtuma-alaan verraten:
Tapahtuma-alalla kukaan ei kuvittele järjestävänsä toistuvaa tapahtumaa kysymättä palautetta asiakkailta. On käsittämätöntä, ettei rakennuttajaa tai suunnittelijaa kiinnosta, kuinka kohde on otettu vastaan, miten se toimii ja kuinka käytettävä, toimiva ja huollettava se todellisuudessa on. Käyttäjätiedon luulisi olevan valttikortti uutta kohdetta suunniteltaessa.
Käyttäjätiedon kerääminen voidaan toteuttaa eri tavoin, sillä tarjolla on jatkuvasti kehittyvä valikoima erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä. Käyttäjäkokemuksen keräämiseksi voidaan käyttää esimerkiksi kyselyjä ja haastatteluja, etnografisia menetelmiä, esimerkiksi havainnointia sekä yhteistoiminnallisia menetelmiä, kuten luotaimia. Näillä kaikilla on useita sovellustapoja, ja joita voidaan myös yhdistellä eri tavoin.
Käyttäjätietoa voidaan kerätä ennen suunnittelua, sen aikana ja sen jälkeen – tai pitkittäistutkimuksena, kun halutaan ymmärtää pitkän aikavälin muutoksia tai vaikutuksia. Haastatteluiden ja kyselyiden tuloksia käyttäjäkokemuksen keräämisessä voidaan yhdistää myös objektiivisiin mittauksiin, kuten lämpötilan, ilman kosteuden ja ilmanlaadun arviointeihin. Jos käyttäjätietoa kerättäisiin laajemmin, hyödynnettäisiin ja jaettaisiin, olisi siitä laajasti hyötyä, kuten eräs asiantuntija painottaa:
Suunnittelijat saisivat arvokasta tietoa seuraaviin projekteihin ja käyttäjät kokisivat tulevansa kuulluksi.
Onkin tärkeää, että käyttäjät kokevat olevansa tärkeä ja vaikuttava osa elinympäristöä. Ilmiöverkoston asiantuntijapaneelin mukaan keskeinen keino osallisuuteen rakennetun ympäristön kontekstissa on edistää käyttäjien omaksi kokemisen tunnetta:
Ihmiset voivat hyvin ja pitävät huolta yhteisistä tiloista, joissa kokevat olevansa osa yhteisöä ja jotka he tuntevat omakseen.
Ekologiset ja hyvinvointia tukevat ratkaisut – kestävän rakentamisen voittava yhdistelmä
Rakennettu ympäristö on monen näkökulman kompromissi: sen suunnittelu ja toteutus vaativat taitavaa tasapainottelua ympäristöllisten, sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden välillä. Tiivistyvissä kaupunkiympäristöissä tarvitaan lisäksi ratkaisuja, jotka vastaavat useisiin haasteisiin samanaikaisesti.
Monimuotoinen kaupunkiluonto on esimerkki tästä. Se torjuu luontokatoa, parantaa rakennetun ympäristön kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, samalla tukien ihmisten hyvinvointia. Tämä monihyötyisyys tekee vihreästä infrastruktuurista yhä tärkeämmän aiheen KIRA-alalla. Asiantuntijoiden mukaan aiheen merkitys ymmärretään jatkuvasti paremmin, ja tämä tulee muuttamaan myös alan käytäntöjä merkittävästi:
Kaupunkiluonnon merkitystä ihmisten hyvinvoinnille aletaan ymmärtää paremmin, sitä opitaan arvostamaan ja mittaamaan tarkemmin ja siihen aletaan panostaa. Tiivistämistä ei tehdä kaupunkiluonnon kustannuksella, vaan sitä eheyttäen.
Viherympäristöjen merkitys hyvinvoinnille onkin kiistaton. Luonto voi vahvistaa immuunijärjestelmää ja auttaa ehkäisemään sairauksia, ja sen havainnointi arjen ympäristöissä eri aistein edistää stressistä palautumista, parantaa mielialaa ja voi lievittää jopa masennusoireita. Rakennuksissa ja kaupunkisuunnittelussa luonnon elementit voivat vahvistaa myös yhteisöllisyyttä, joka puolestaan lujittaa sosiaalisia suhteita ja lisää turvallisuuden tunnetta.
Laajemmasta näkökulmasta katsottuna luonnon tuominen eri tavoin osaksi rakennettuja ympäristöjä on merkittävä investointi käyttäjien hyvinvointiin, joka voi vähentää myös terveydenhuollon kuormitusta pitkällä aikavälillä.
Ilmiöt ovat laajasti yhteydessä toisiinsa
Globaalin kaupungistumiskehityksen synnyttämän tiivistymistarpeen myötä keskeiset hyvinvointiin, osallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyvät aiheet linkittyvät vahvasti kaupunkirakenteen älykkääseen ja ennakoivaan kehittämiseen. Seuraavassa blogissa sukelletaan tarkemmin siihen, mitä alaa uudistavia muutosilmiöitä asiantuntijat ovat nostaneet esiin älykkäästi tiivistyvän kaupunkirakenteen tiimoilta.
