Rakentaminen ja rakennukset tuottavat yli kolmasosan maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Näiden päästöjen vähentäminen on elintärkeää, kun tavoittelemme hiilineutraaliutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Tutkimuskirjallisuuden perusteella on selvää, että alan toimijat pyrkivät aktiivisesti luomaan yhä vaikuttavampia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjunnassa, laajentaen perinteisten kestävyystoimien kuten energiatehokkuuden aiheita kohti kokonaisvaltaisempaa vähähiilisyyttä, hiilineutraaliutta ja myös kasvavin osin kohti ’ilmastopositiivisuutta’. Ilmastopositiivisuus tarkoittaa toimia rakennetussa ympäristössä, jotka eivät ainoastaan vähennä hiilijalanjälkeä, vaan jopa edistävät hiilidioksidin sitoutumista ilmakehästä.
´Vastuullisuus´ kattaa niin ikään laajemman näkökulman kestävyyteen, jossa otetaan huomioon ekologisten aiheiden ohella sosiaaliset ja yhteiskunnalliset aiheet ja hyvän, eettisen hallintotavan tekijät. ´Ilmastopositiivisuus ja vastuullisuus´ onkin ensimmäinen laajoista alan muutosvoimiin ja –ajureihin perustuvista yläteemoista, joiden alle Delfoi-kyselykokonaisuuden asiantuntijapaneeli sai määrittää tarkempia kiinteistö- ja rakentamisalaa lähitulevaisuudessa uudistavia muutosilmiöitä.
Ilmiöverkosto-toimintamallin monivaiheisen Delfoi-kyselykokonaisuuden ensimmäinen vaihe kokosi yhteen 160 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijaa arvioimaan alan merkittävimpiä muutosilmiöitä. Kolmiosaisen Delfoi-kyselykokonaisuuden ensimmäinen otos yhdistettynä tutkimuskirjallisuuteen muodostaa jo vahvan kuvan alamme kehityksestä. Asiantuntijoiden ensimmäisissä vastauksissa korostui muun ohella viherpesun torjunta ja tarve lisätä läpinäkyvyyttä sekä avoimuutta kestävyyttä edistävien toimien toteuttamisessa.
Viherpesulle vastaisku!
160 asiantuntijan vastaukset ilmastopositiivisuuteen ja vastuullisuuteen liittyen olivat tietyssä määrin yllätyksellisiä. Yllättävää oli asiantuntijoiden kommenttien määrä, joka liittyi viherpesun vastaiseen taisteluun ja välttämiseen KIRA-alalla. Viherpesu on termi, jolla kuvataan tilannetta, jossa organisaatiot pyrkivät näyttämään ympäristöystävällisiltä, mutta todellisuudessa harjoittavat toimintaa, joka ei ole kestävää.
Viherpesun ohella asiantuntijat arvostelivat voimakkaasti tyhjää retoriikkaa, jossa kestävyyttä korostetaan ilman konkreettisia tekoja:
Vuosi 2035 lähestyy vääjäämättä. Jos haluamme onnistua hiilineutraaliuden saavuttamisessa on siirryttävä yleisestä positiivisesta asenteesta ja viherpesusta konkreettisiin toimenpiteisiin ja sitoviin päätöksiin.
Asiantuntijapaneelin jäsen
Taistelu viherpesua vastaan vaatii läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja todellisia kestävyyttä edistäviä toimia, jotka perustuvat luotettavaan tietoon ja todellisten ympäristövaikutusten ymmärrykseen. Asiantuntijavastauksissa kuvastui laajasti se, että KIRA-alalla kehitetäänkin parhaillaan arviointi- ja laskentatapoja, joiden avulla voidaan tarkastella erilaisia kestävyyteen liittyviä aiheita. Tämä edistää kestävyyden arvioinnin tarkkuutta ja monipuolisuutta.
Vaikka arviointi- ja laskentamenetelmien kehittäminen ja monipuolistuminen on vain myönteistä, se tuo mukanaan myös alalle haasteita. Alan asiantuntijoiden vastauksista nousi esiin huoli esimerkiksi siitä, miten voidaan varmistaa laskennan tulosten vertailukelpoisuus keskenään:
Erilaisia vertailulaskelmia (hiili- jne) voidaan tehdä lukuisiin vertailutasoihin nähden. Joissakin laskennoissa huomioidaan jotakin ja joku toinen jätetään laskematta. Todellisuus ei tällä hetkellä ole vertailukelpoinen.
Asiantuntijapaneelin jäsen
Asiantuntijavastauksissa korostuikin tarve erityisesti hiilijalanjälkilaskennan mallien yhtenäistämiseen siten, että laskelmista saadaan vertailtavaa tietoa, jolla on selkeä ohjausvaikutus sekä rakentamisen ratkaisuihin että alan tuotteiden ja materiaalien kehittämiseen.
Tietoa tarvitaan torjumaan viherpesua – myös kyvykkyyttä vaaditaan alalta
Samalla laskentaa varten tarvitaan siis paljon yksityiskohtaista ja luotettavaa rakennusmateriaali- ja tuotekohtaista tietoa ympäristövaikutuksista, joka muodostaa keskeisen työkalun viherpesun välttämisessä kiinteistö- ja rakennusalalla. Kun rakennusmateriaalien ja -tuotteiden ympäristövaikutukset ovat selkeästi arvioitu, dokumentoitu sekä julkaistu, ne mahdollistavat luotettavan vertailun. Tämä auttaa rakennusalan ammattilaisia ja päätöksentekijöitä tekemään tietoon perustuvia valintoja kestävien ja pitkäaikaisesti ympäristöystävällisten vaihtoehtojen puolesta.
Asiantuntijoiden arvioissa korostetaan kuitenkin, että tietomäärän kasvaessa alan ammattilaisilta tarvitaan myös kasvavaa kyvykkyyttä hyödyntää ja tulkita tietoa tehokkaasti ja päätöksenteon tueksi. Tämäkin aihe vaatii siis koulutuksen ja tiedotuksen lisäämistä.
Tämä muutos ei ainoastaan vastaa viherpesua vastaan taisteluun ja kestävyys- sekä vastuullisuusraportoinnin kasvaviin vaateisiin, vaan se myös edistää kiertotalouden laajamittaisempaa mahdollistamista:
kun dataa rakennuksista on kattavammin saatavilla, tiedetään mitä materiaaleja kussakin rakennuksessa on ja niiden uusiokäyttöä ja kierrättämistä voidaan suunnitella ja hallita paremmin.
Asiantuntijapaneelin jäsen
Ilmiöt liittyvät laajasti toisiinsa
Lisäksi ilmastopositiivisuuden ja vastuullisuuden saralla korostettiin tarvetta ilmaista ilmastohyötyjä eli positiivisia ympäristövaikutuksia — ja tähänkin liittyy vielä tällä hetkellä arvioinnin vaikeus. Hiilikädenjälki on uusi, kiinnostava arviointinäkökulma positiivisten ilmastovaikutusten mittaamiseen, mutta käsitteen sisällöstä ei ole vielä täyttä yksituumaisuutta. Tulevissa blogikirjoituksissa käsittelemme myös esimerkiksi käytön tehostamista, rakenteiden optimointia ja vähähiilisiä tai hiiltä sitovia materiaaleja, jotka kaikki linkittyvät myös ilmastopositiivisuuden ja vastuullisuuden yläteemaan.
Kaiken kaikkiaan alan tulevaisuutta muokkaavat ilmiöt ovat laajasti verkottuneita toisiinsa sekä globaaleihin ajureihin. Jatkamme nostoja alan muutosilmiöistä Ilmiöverkoston seuraavissa blogikirjoituksissa. Seuraavassa keskitymmekin pitkäikäisyyden ja kiertotaloutta toteuttavan rakennetun ympäristön aiheisiin.
