Rakennuksen elinkaariominaisuudet olivat keskiössä EKAT-hankkeen ensimmäisessä työpajassa, joissa eri näkökulmia omaavat asiantuntijat käsittelivät rakennuksen joustavuuden, teknisen kestävyyden ja purettavaksi suunnittelun haasteita sekä ratkaisuita. Asiantuntijoiden keskustelut korostivat esimerkiksi suunnitteluprosessin uudistamistarvetta sekä teknisen ja tilallisen yhteistyön merkitystä.
Ajankohtainen aihe keskusteluttaa kansainvälisesti
Pyrkimys siirtyä lineaarisesta talousmallista kiertotalouteen on noussut keskeiseksi teemaksi rakentamisessa. Tämä näkyy myös Suomen uudessa, tammikuussa 2025 voimaan tulleessa rakentamislaissa, johon liittyy uusi olennainen tekninen vaatimus rakennuksen elinkaariominaisuuksista.
Ympäristöministeriön Harri Hakaste korosti aloituspuheenvuorossaan elinkaariominaisuuksien tarkastelun merkitystä, joka ulottuu kansallisen lainsäädännön ja uuden rakentamislain ohella myös kansainvälisiin tavoitteisiin.
Elinkaariominaisuudet, jotka tarkoittavat rakennuksen teknisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia tukien rakennuksen tai sen osien pitkäikäisyyttä[1], ovat keskeisiä resurssitehokkaan rakentamisen edistämisessä. Näiden ominaisuuksien laajamittaisempi huomioiminen ja elinkaariajattelun vahvistaminen nähdään tärkeänä askeleena kohti kestävämpää rakentamista. Aiheen entistä parempi huomioiminen on noussut esiin keskusteluissa monissa Euroopan maissa, myös regulaatiokehitykseen liittyen.
[1 ja kuvan sisältö] Hakaste ym. (2024). Elinkaariominaisuudet rakennuksen pitkäikäisyyden edistämisessä: Säilyvyys, joustavuus ja uudelleenkäytettävyys kiertotalouden välineinä. Ympäristöministeriön julkaisuja 2024:3.
Moninäkökulmaisuus rikasti elinkaariominaisuuksien tarkastelua
Kokonaisuudessaan neljäkymmentä asiantuntijaa osallistui työpajaan, jonka tavoitteena oli tarkastella elinkaariominaisuuksien laajamittaisempaan hyödyntämiseen liittyviä haasteita ja ratkaisuita. Työpajaan osallistuneet asiantuntijat edustivat monipuolisesti KIRA-alan eri rooleja ja näkökulmia. Eniten asiantuntijaosallistujia oli rakennesuunnittelun (12), taloteknisen suunnittelun (12) ja arkkitehtisuunnittelun (13) aloilta. Lisäksi mukana oli edustajia pääosin rakennuttamisesta ja projektinjohdosta sekä regulaation ja alan ohjeistuksen parista. Juuri nämä näkökulmat ja roolit ovat ratkaisevassa asemassa elinkaariominaisuuksien huomioimisessa ja toteuttamisessa.
Työpaja alkoi Sini Saarimaan ja Harri Hakasten alkupuheenvuorolla, jossa kiteytettiin aiheen merkitys, tarkoitus ja tavoitteet. Työpajan ytimessä olivat asiantuntija-alustukset, joissa käsiteltiin joustavuuden (Sini Saarimaa ja Leif Lindegren, RTS sekä Timo Heikkilä, AFRY), teknisen säilyvyyden (Mikko Koskivuori, Afry) ja purettavaksi suunnittelun (Tuomo Joensuu, Tampereen yliopisto) teemoja. Esitysten jälkeen eri näkökulmia omaavat asiantuntijaosallistujat jaettiin pienryhmiin keskustelemaan aiheista. Ryhmien ideat ja näkemykset kirjattiin yhteiseen dokumenttiin.
Työpajan lopuksi osallistujat tutustuivat toistensa tuotoksiin, kommentoivat niitä ja kiteyttivät läpileikkaavia oivalluksia. Tämä prosessi auttoi lisäämään yhteistä ymmärrystä ja tuotti arvokasta aineistoa hankkeen seuraavia vaiheita varten. Ammattimainen fasilitointi (Jonas Rajanto, Grape People) takasi tilaisuuden sujuvuuden ja teknisen onnistumisen. Palaute tilaisuudesta olikin laajaa ja pelkästään positiivista.
Suunnitteluprosessi vaatii uudistamista
Osallistujat totesivat rakennushankkeiden tilaamisen ja suunnitteluprosessin kaipaavan uudenlaista lähestymistapaa. Kun elinkaariominaisuuksiin liittyvää harkintaa sisällytettäisiin rakennushankkeen suunnitteluun jo alkuvaiheessa, tämä harkinta voisi ohjata päätöksentekoa ja prioriteetteja koko rakennushankkeen ajan. Ilman selkeitä rakennushankekohtaisia tavoitteita elinkaariominaisuuksien edistämiseksi riskinä on, että ne jäävät muiden aiheiden varjoon tai huomioidaan vasta, kun niiden toteuttaminen on jo hankalampaa.
Jokaisen rakennuskohteen osalta olisi tarkkaan harkittava, mitä periaatteita teknisestä säilyvyydestä, joustavuudesta ja uudelleenkäytettävyydestä halutaan soveltaa – ja miten. Tarveselvitys ja sen seurauksena käynnistyvä hankesuunnittelu ovat rakennusprojektin vaiheita, joissa määritellään tavoitteita laajasti. Elinkaariominaisuuksiin liittyvän harkinnan tulisi liittyä jo näihin vaiheisiin, mikäli halutaan varmistaa rakennuksen ja siihen sisällytettyjen materiaalien pitkä käyttöikä,
kuvaa tutkimusjohtaja Sini Saarimaa.
Asiantuntijatyöpajan tulokset esillä jo tammikuussa – uusi työpaja keväämmällä
Työpajan tuloksista kerrotaan alalle laajemmin jo tammikuussa. Nopealla tiedon jakamisella tavoitellaan monipuolista vuoropuhelua KIRA-alan ammattilaisten kesken, joka rikastuttaa samalla EKAT -hanketta ja tuo uusia näkökulmia koko alalle.
Tammikuun lopussa elinkaariominaisuuksia tarkastellaan seminaarissa Rakennuksen ja sen osien pitkäikäisyyttä tukevat elinkaariominaisuudet. Seminaari järjestetään 31. tammikuuta 2025 Helsingin Kampissa, Rakennustietosäätiön tiloissa, mutta siihen voi osallistua myös etänä.
Tapahtuma on osa kansallisia Arkkitehtuurin ja muotoilun päiviä, jotka järjestetään tänä vuonna 31.1.–7.2.2025 teemalla Käytön jälkiä.
Avoimen seminaarin jälkeen keväällä 2025 tullaan järjestämään myös toinen asiantuntijatyöpaja, joka keskittyy kustannus- ja päästövaikutuksiin. Ensimmäisen työpajan perusteella keskustelusta on odotettavissa vilkasta ja monipuolista, tarjoten sekä hankkeelle että osallistujille näkökulmien vaihtoa ja hyödyllisiä oivalluksia. Kerrothan, jos haluat liittyä asiantuntijaverkostoomme ja olla mukana edistämässä elinkaariominaisuuksiin keskittyvää kehitystyötä.
