Rakennusten elinkaariominaisuudet ovat keskeisessä asemassa kestävän rakentamisen edistämisessä. Ne ovat rakennuksen teknisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, jotka tukevat rakennuksen tai sen osien pitkäikäisyyttä. Ympäristöministeriön vuonna 2024 julkaiseman raportin mukaan tärkeimmät elinkaariominaisuudet ovat säilyvyys, joustavuus ja uudelleenkäytettävyys, jotka ovat laajasti kytköksissä toisiinsa.
Elinkaariominaisuudet liittyvät kestävyyteen, kiertotalouteen ja resilienssiin
Säilyvyys, joustavuus ja uudelleenkäytettävyys ovat laajoja elinkaariominaisuuksia, jotka ovat liitoksissa toisiinsa ja yhdessä tukevat kestävyyttä sekä kiertotalouden edistämistä kiinteistö- ja rakennusalalla. Rakennuksen elinkaariominaisuuksilla voidaan varautua toimintaympäristön tulevaisuuden haasteisiin, kuten muuttuviin ympäristöolosuhteisiin ja käytön muutoksiin. Siten ne tukevat myös riskien hallintaa ja liittyvät rakennetun ympäristön resilienssiin.
Säilyvyys viittaa rakennuksen tekniseen kestävyyteen ja kunnossapidettävyyteen. Tekninen kestävyys tarkoittaa rakennuksen ja sen osien kykyä vastustaa ympäristön ja käytön aiheuttamaa vaurioitumista. Kunnossapidettävyys puolestaan edellyttää, että rakennuksen tekninen toimivuus voidaan ylläpitää huoltamalla, korjaamalla tai vaihtamalla lyhytikäisiä tai vanhanaikaistuneita osia rikkomatta merkittävästi pidempi-ikäisiä osia.
Joustavuus on yksinkertaisimmillaan tilan ja tai sen käytön mukautumista ajassa, mutta laaja-alainen elinkaariominaisuus sisältää erilaisia näkökulmia tilan suunnitteluun ja käyttöön. Monikäyttöisyys viittaa tilan kykyyn mukautua erilaisiin käyttötarkoituksiin ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Se kattaa monipuolisen kalustamisen ja käytön mahdollisuudet sekä esimerkiksi muokattavat järjestelmät tilassa. Muunneltavuus vaatii taas joko pienempiä tai vaativampia rakenne- ja taloteknisiä muutostöitä tilan käytön muuttuessa. Tämä voi tarkoittaa huoneistojen sisäisiä tai niiden koon muutoksia jopa rakennuksen laajennuksia. Joustavuus on olennainen osa rakennuksen tilallista toimivuutta.
Uudelleenkäytettävyys kattaa sekä koko rakennuksen siirrettävyyden että sen komponenttien uudelleenkäytettävyyden. Tämä edellyttää, että rakennus tai sen osat voidaan purkaa, irrottaa ja käyttää uudelleen joko samassa tai eri käyttötarkoituksessa. Tämä vaatii muutoksia erityisesti suunnittelussa, jossa suunnittelu mahdollistaa komponenttien irrotettavuuden ja samaan aikaan on liitosten ja rakennejärjestelmien osalta suunniteltu kestäväksi ja rakenteellisesti toimivaksi.
Yhteistyötä ja tiedonhallintaa rakennuksen koko elinkaaren ajalta
Kun rakennus ja sen rakenteet suunnitellaan elinkaariominaisuuksia käsittäväksi, vaatii se myös kaikkien suunnittelualojen laajaa yhteistyötä ja suunnitelmien yhteensovittamista. Esimerkiksi joustavuuden toteuttamiseksi tarvitaan rakennuksen monikäyttöisyyttä tai muunneltavuutta visualisoivien vaihtoehtojen työstämistä monialaisesti jo suunnitteluvaiheessa. Tässä arkkitehtuurin, talotekniikan ja rakennesuunnittelun asiantuntijoiden on tehtävä yhteistyötä, jotta rakennusten sekä tilalliset että tekniset ratkaisut tukevat joustavuutta – kumpikaan ei yksin riitä.
Niin ikään rakennuksen komponenttien ja materiaalien uudelleenkäyttö seuraavassa käyttökohteessa vaatii uudenlaista suunnittelua verrattuna nykyiseen suunnitteluun sekä nykyistä parempaa ja laajempaa tiedonhallintaa rakennuksen koko elinkaaren ajalta. Uudelleenkäytettävien komponenttien tekniset ominaisuudet, aikaisempi kuormituskapasiteetti ja käyttö tulee tuntea, jotta niiden soveltuvuus uuteen käyttökohteeseen voidaan arvioida ja suunnitella. Tämä edellyttää uudelleenkäytettävistä komponenteista ja materiaaleista riittävästi luotettavaa tietoa suunnittelun perusteiksi, mikä voi vaatia komponenttien tutkimista, testaamista ja ominaisuuksien varmentamista.
Elinkaariominaisuudet ovat laajasti kytköksissä toisiinsa
Elinkaariominaisuudet eivät ole irrallisia aiheita, vaan ne ovat laajasti kytköksissä toisiinsa. Esimerkiksi rakennuksen säilyvyys vaikuttaa suoraan myös joustavuuden ja uudelleenkäytettävyyden edellytyksiin. Jos rakennus on suunniteltu kestämään käytön rasitukset ajan myötä, sillä on mahdollisuus mukautua pitkällä aikaulottuvuudella myös uusiin käyttötarkoituksiin, mikäli se omaa lisäksi joustavuusominaisuuksia. Pitkä tekninen käyttöikä on olennainen tekijä myös uudelleenkäytettävyyden kannalta. Pitkän käyttöiän vaatimukset edistävät osien säilymistä hyväkuntoisina, mikä puolestaan helpottaa niiden hyödyntämistä uudelleen.
Tietyt elinkaariominaisuudet ovat myös vahvasti riippuvaisia purettavuudesta. Purettavuus tarkoittaa rakennuksen tai sen osien purkamista siten, että rakennukseen jäävät pidempiaikaiset osat eivät vaurioidu, ja että purettavat sekä irrotettavat osat eivät rikkoudu. Tämä on vastakohta niin kutsutulle hajottavalle purkamiselle. Purettavuus on olennainen osa kunnossapidettävyyttä, joka edellyttää, että lyhyemmän käyttöiän osat ovat helposti saavutettavissa ja vaihdettavissa. Ilman purettavuutta myös uudelleenkäytettävyys jää teoreettiseksi käsitteeksi, jolla ei ole käytännön toteutusmahdollisuuksia. Purettavuus luo edellytyksiä rakennusosien irrottamiseen ja niiden uudelleenkäyttöön toisessa paikassa tai toisessa käyttötarkoituksessa.
Purettavuutta tarvitaan myös rakennusten muunneltavuudessa, mahdollistaen rakennusten muokkaamisen resurssitehokkaasti. Perusperiaate on, että rakennuksen nk. kiinteän osan tulisi mahdollistaa muutoksia muuntuvaan osaan ilman kiinteän osan vaurioita tai purkuvaatimuksia. Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kantavien rakenteiden ja sähköjärjestelmien, kuten pistorasioiden ja kytkimien sekä niiden johdotusten, sijoittelussa tulisi huomioida se, etteivät ne estä muutettavien seinien purkamista tai uudelleen rakentamista.
Elinkaariominaisuudet kietoutuvat tiiviisti yhteen. Niiden arvioinnin ja toteuttamisen tapoja sekä keskinäisiä yhteyksiä lähdetään tutkimaan syksystä 2024 alkaen monialaisessa EKAT-hankkeessa, jota Rakennustietosäätiö johtaa. Hanke kokoaa laajan asiantuntijajoukon tarkastelemaan rakennusten elinkaariominaisuuksien kokonaisuutta eri näkökulmista.
Lisätietoja
Lähteenä käytetty julkaisu ladattavissa Valtioneuvoston sivuilta:
