Rakentamisalalla pyritään siirtymään lineaarisesta talousmallista kohti kiertotaloutta, mikä auttaa Suomea tavoitteessa olla hiilineutraali vuonna 2035. Vuoden 2025 alussa voimaan tuleva rakentamislaki tukee kestävää rakentamista ja tulee sisältämään uusia vaatimuksia, jotka koskevat sekä rakennusten vähähiilisyyttä että niiden elinkaariominaisuuksia.
Elokuussa 2024 käynnistyneessä EKAT-hankkeessa pureudutaan elinkaariominaisuuksiin konkreettisella tasolla. Hanke toteuttaa ympäristöministeriön Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmaa, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (RRF). EKAT-hankkeen toteuttajat – Rakennustietosäätiö RTS, Tampereen yliopisto, Afry ja Sweco – kokoontuivat EKAT-hankkeen yhteistyötapaamiseen 29. elokuuta Helsinkiin. Tapaamisessa käsiteltiin kolmea elinkaariominaisuutta: säilyvyyttä, joustavuutta ja uudelleenkäytettävyyttä, jotka ovat keskeisiä kestävän rakentamisen ja kiertotalouden edistämisessä. Lisäksi käytiin läpi elinkaariominaisuuksien päästö- ja kustannusvaikutuksia avaavaa laskentaa.
Säilyvyys viittaa tekniseen kestävyyteen ja kunnossapidettävyyteen
Säilyvyys viittaa rakennuksen tekniseen kestävyyteen ja kunnossapidettävyyteen. Tämä tarkoittaa rakennuksen ja osien kykyä säilyttää vaadittu tekninen suorituskyky pitkällä aikavälillä määritellyin huolto- ja korjaustoimenpitein.
AFRY:n Mikko Koskivuori korosti, että Suomessa edistetään laajasti aiheeseen liittyvää tiedontuotantoa, esimerkiksi Rateko rakennuksiin kohdistuvien ilmastoriskien ja sopeutumisratkaisujen arviointia osana Taksonomian jalkautushanketta. Aiheeseen on lisäksi viime aikoina tuotettu runsaasti EU-tason ohjeistuksia, jotka liittyvät muun muassa ilmastomuutokseen sopeutumisen ratkaisuihin sekä ilmastoriskien arviointiin.
Koskivuoren alustus toi esiin sen, että rakennusten säilyvyys ei ole vain yksittäisten osien kestävyyttä, vaan koko järjestelmän kykyä toimia ja sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Esimerkiksi rakennusfysikaaliseen suunnittelun tulee pohjautua varmuuskerroinmenettelyyn kantavien rakenteiden suunnittelun tapaan. Tällöin merkittäväksi nousee rakenteiden vikasietoisuus.
Vikasietoisten rakenteiden on mahdollistettava tiettyyn rajaan asti puutteita ja inhimillisiä virheitä suunnittelussa, rakentamisessa sekä rakennusten huollossa ja käytössä.
Mikko Koskivuori
Joustavuus voi tapahtua muunneltavuuden tai monikäyttöisyyden keinoin
Joustavuus viittaa tilan ja sen käytön mukautumiseen ajassa. Se kattaa esimerkiksi monikäyttöisyyden, jossa tila voidaan mukauttaa erilaisiin käyttötarkoituksiin ilman merkittäviä rakenteellisia muutoksia, sekä muunneltavuuden, joka vaatii joko pienempiä tai vaativampia rakenne- ja taloteknisiä muutostöitä tilan käytön muuttuessa.
RTS:n Sini Saarimaa toi esiin, että suunnittelussa voidaan jo etukäteen ottaa huomioon mahdolliset tulevat käytön muutokset ja varautua niihin tilallisin ja teknisin ratkaisuin. On kuitenkin huomioitava, että olennaiset joustavuuden toimenpiteet riippuvat joustavuuden tarkemmasta kategoriasta. Esimerkiksi monipuoliseen kalustukseen vaaditaan erilaisia tilan fyysisiä ominaisuuksia, kun muunneltavuudessa tai rakennuksen laajennettavuudessa.
EKAT-hankkeessa keskitytään joustavuuden saralla monikäyttöisyyteen ja muunneltavuuteen tavalla, joka ei vaadi resurssi-intensiivisiä muutoksia rakennuksen vesi- ja viemärijärjestelmissä, eikä siten poikkeuksellisia erityisrakenteita, kuten asennuslattiajärjestelmiä.
Sini Saarimaa
Uudelleenkäytettävyyden ratkaisuja kehitetään
Uudelleenkäytettävyys tarkoittaa, että rakennus tai sen osat voidaan purkaa, irrottaa ja käyttää uudelleen joko samassa tai eri käyttötarkoituksessa. Uudelleenkäytettävyyden saralla EKAT-hankkeessa tehtävä työ kohdennetaan purettavaksi suunnitteluun. Purettavaksi suunnittelussa (engl. Design for Disassembly, DfD) ideana on tehdä uudisrakennuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa välttämättömät toimenpiteet, jotka lisäävät erityisesti kantavan rungon ehjänä purkamista ja uudelleenkäyttöä. Tampereen yliopiston Tuomo Joensuu toi esiin erilaisia ratkaisuja maailmalta, joiden kautta purettavaksi suunnittelua on jo edistetty. Selvää on, että aihe on merkittävä haaste alalle, mutta samalla kehittelyssä olevien ratkaisujen skaala on laaja.
Purettavaksi suunnittelu ei ole pelkästään tekninen kysymys, vaan se vaatii kokonaisvaltaista ajattelutavan muutosta alalla. Päätavoite rakennustavan, standardien, suunnittelukäytäntöjen ja
tietojärjestelmien kehittämisessä on synnyttää uudelleenkäytettäville rakennusosille toimivat jälkimarkkinat. DfD suunnittelussa uudelleenkäytön kannattavuutta parannetaan luomalla edellytyksiä sille, että purettavasta rakennuksesta saadaan kustannustehokkaasti markkinoille mahdollisimman suuri osuus modulaarisia ja standardilaatuisia rakennusosia.
Tuomo Joensuu
Laskennalla kiinni elinkaariominaisuuksien päästö- ja kustannusvaikutuksiin
EKAT-hankkeessa keskitytään myös rakennusten elinkaariominaisuuksien kustannus- ja päästövaikutuksiin. Tähän liittyvää laskentaa esitteli AFRY:n Arto Toorikka, jonka mukaan nykyään rakennuksilta ja rakennushankkeilta edellytetään lähes poikkeuksetta kustannus- ja päästövaikutusten arviointia.
Toorikan esityksessä korostui se, että vertaileva kustannus- ja päästöarviointi mahdollistaa syvemmän ymmärryksen siitä, miten erilaiset elinkaariominaisuudet voivat vaikuttaa rakennuksen koko elinkaaren aikaisiin kustannuksiin ja päästöihin. Tämä tarjoaa vankan perustan päätöksenteolle rakennusprojekteissa. On kuitenkin huomattava, että laskelmat antavat suuntaa, ja keskittyvät eri skenaarioiden keskinäiseen vertailukelpoisuuteen.
Mitä pidemmälle tulevaisuuteen laskentaa tehdään, sitä enemmän siihen liittyy epävarmuuksia. Onneksi herkkyystarkasteluilla voidaan kuvata erilaisia epävarmuuksia.
Arto Toorikka
Kestävä rakentaminen vaatii laajaa yhteistyötä
EKAT-hankkeen ensimmäinen tapaaminen toi esiin sen, että kestävän rakentamisen edistämisen edellytyksenä on monialainen yhteistyö. Hankkeen asiantuntijat eri aloilta ilmaisivat tahtotilan oppia toisiltaan, mikä luo vahvan perustan hankkeen menestykselle. Tiivis yhteistyö ja asiantuntijoiden välinen tiedonvaihto ovat ratkaisevia tekijöitä, kun kiinteistö- ja rakentamisen ala tavoittelee kestävämpiä ja pitkäikäisempiä ratkaisuja.
EKAT- hankkeen yhteistyö kestää loppuvuoteen 2025 saakka. EKAT-hanke kutsuu kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijoita mukaan monialaiseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Hankkeen ensimmäinen alaa osallistava työpaja järjestetään marras-joulukuussa 2024.
